90.1. Kiteen vesitornit

Vielä 1950-luvun alussa Kiteellä saatiin vedet kaivoista, joista monet olivat yhteiskaivoja. Näin tilanne oli myös kirkonkylässä, jossa oli kaksi yleistä kaivoa: toinen nykyisen Osuuspankin edustalla ja toinen nykyisen Keisarinkuja 4-6 (kuntokeskus Viilinki) edustalla. Kiteen Koivikolla oli tosin ollut vesijohtovettä jo vuodesta 1906 alkaen, mutta muualla vedet nostettiin kaivoista. Vuonna 1952 perustettiin Kiteen kirkonkylään 11 perustajajäsenen turvin Kiteen vedenhankinta- ja viemärivesiosuuskunta. Vesijohtoja alettiin rakentaa ja viemäröinti tapahtui aluksi osin avointa Häköojaa pitkin laskemalla jätevesiä alas Kiteenjärveen.

Toiminta laajeni ja kehittyi vuosien varrella. Myös jätevedenpuhdistukseeen satsattiin. Ajankohtaiseksi tuli 50-luvun lopulla myös riittävän vesivarannon saaminen. Osakkaita vesiosuuskunnassa oli tuolloin jo 70. Vuonna 1960 rakentuikin sairaanhoitaja Josefiina Putkoselta ostetulle maalle Palomäelle ensimmäinen vesitorni. Vesitornin koko oli 290 kuutiota ja sen rakensi rakennusliike Taskinen.

Ajan kuluessa 1970-luvun lopulla vaatimukset olivat kasvaneet. Jo 1970-luvun alussa oli huomattu vanhan vesitornin vesivarojen riittämättömyys, mikäli vedenottamon pumput eivät toimineet. Lisäksi vesiosuuskuntaan liittyneiden talouksien määrä oli kasvanut ja 6000 asukkaan tarpeita vastaava säilö alkoi käydä niukaksi, mikäli vedenottamisessa ilmeni häiriöitä. Kiteen osuusmeijeriltä hankittiin läheltä vanhaa tornia maa-alue Palomäen korkeimmalta kohtaa ja suunnitelmat 1 500 kuution vesitornille tilattiin vuonna 1976. Noin 20 metriä korkea ja 17 metriä halkaisijaltaan oleva torni valmistui kaksi vuotta myöhemmin ja samoihin aikoihin myös Sepänniemi sekä Kytänniemi liitettiin vesihuollon piiriin. Uuden vesitornin rakennusurakoinnin suoritti rakennusliike Taskinen ja sen suunnittelusta vastasi Vesihydro Oy. Vesitornin kustannusarvio oli miljoona markkaa ja se tarjosi työtä noin kymmenelle kiteeläiselle rakennusmiehelle. Tänään Kiteen vesitornit ovat maamerkkejä sekä näkyviä muistoja ajasta, jolloin Kiteen taajamassa siirryttiin kantovedestä hanan päästä tulevaan veteen. Kiteen vesikunnasta on puolestaan kehittynyt yksi maamme suurimmista vesiosuuskunnista.