27. Kiteen kotiseutumuseo – viljamakasiini

Suuren Pohjan Sodan jälkeen 1700-1721 Suomi menetti tärkeimmät vilja-alueensa ja pian heräsi tarve myös katovuosia varten perustaa pitäjiin pitäjänmakasiineja. Merkittävin hallinnollinen uudistus pitäjien yhteisvastuusta oli Ruotsin valtiopäivillä 1742 hyväksytty kyläjärjestysohje, jolla pyrittiin parantamaan maan omavaraisuutta ja tehostamaan viljantuotantoa. Ensimmäiset ajatukset ja kannatukset kunnallisille viljamakasiineille esitettiin jo 1750-luvulla ja Kiteellekin sellainen perustettiin varhain vuonna 1773. Myös uusi kunnallinen hallintojärjestelmä oli kannustimena tällaisen toimeen. Kunnalliset menot maksettiin nimittäin alussa jyvämakasiineista eloina. Kiteen kotiseutumuseon seinässä oleva vuosiluku ilmaisee siis tällaisen yhteisen jyvämakasiinin syntyä Kiteelle. Merkittävänä vaikuttimena viljamakasiinien perustamiseen koko alueelle oli myös alueen kruununvouti Gabriel Walleniuksen toiminta.

 

Itse alkuperäinen viljamakasiini Kiteellä tuli tiensä päähän vuonna 1877 kahdestakin syystä. Kiteen kirkko oli palanut ja väliaikaisen lautakirkon rakentamiseen tarvittiin aineksia. Toisekseen kunnallisverotus oli siirtynyt rahamuotoiseksi ja viljavarasto oli siten siltä osin käynyt tarpeettomaksi. Rahamuotoisessa verotuksessa sanottiin vain olleen vuonna 1877 se vika ” että vaikka verokuitti alotettiin 50 pennistä, niin se aina vain suurenee. Kuntakokouksen pöytäkirjojen mukaan on menoarvio vuodelle 1877 ollut seuraava: »Sillan rakennukseen 500 mk., kuntakassaan 840 mk., koulun heinäraha 150 mk., vaivaiskassaan 10 p. hengeltä, jotka myötitettiin.»

 

Nykyinen rakennus on vuodelta 1849 ja alue on kuulunut Kiteen seurakunnan Romolan tilan maihin. Rakennus on seiniltään kaksikerroksinen. Tänään rakennus toimii Kitee-seuran ylläpitämänä kotiseutumuseona.