27. Kiteen kotiseutumuseo – viljamakasiini
Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkimainingeissa Suomi menetti tärkeimmät viljantuotantoalueensa. Tämä herätti pian tarpeen perustaa jokaiseen pitäjään pitäjänmakasiineja, joiden avulla voitiin varautua katovuosiin ja turvata alueen omavaraisuus.
Merkittävin hallinnollinen uudistus pitäjien yhteisvastuun osalta oli Ruotsin valtiopäivillä vuonna 1742 hyväksytty kyläjärjestysohje. Sen tavoitteena oli parantaa maan omavaraisuutta ja tehostaa viljantuotantoa. Ensimmäiset ajatukset ja kannatukset kunnallisille viljamakasiineille esitettiin jo 1750-luvulla, ja Kiteelle tällainen perustettiin varhain vuonna 1773. Uusi kunnallinen hallintojärjestelmä kannusti myös tähän toimeen, sillä kunnalliset menot maksettiin aluksi makasiineista otetuilla eloina (viljana).
Kiteen kotiseutumuseon seinässä oleva vuosiluku ilmaisee siis tämän historiallisen, yhteisen jyvämakasiinin perustamisvuotta Kiteellä. Merkittävänä vaikuttimena viljamakasiinien perustamiseen koko alueelle oli myös alueen kruununvoudin, Gabriel Walleniuksen, aktiivinen toiminta.
Itse alkuperäinen viljamakasiini Kiteellä tuli tiensä päähän vuonna 1877 kahdesta syystä:Kiteen kirkko oli palanut, ja väliaikaisen lautakirkon rakentamiseen tarvittiin rakennusmateriaalia.
Kunnallisverotus oli siirtynyt rahamuotoiseksi, jolloin viljavarasto oli tullut tarpeettomaksi siltä osin. Rahamuotoiseen verotukseen liittyi tuolloin mainittu ongelma: "vaikka verokuitti alotettiin 50 pennistä, niin se aina vain suurenee." Kuntakokouksen pöytäkirjojen mukaan vuoden 1877 menoarvio oli seuraava: »Sillan rakennukseen 500 mk., kuntakassaan 840 mk., koulun heinäraha 150 mk., vaivaiskassaan 10 p. hengeltä, jotka myötitettiin.»
Nykyinen rakennus on vuodelta 1849, ja alue on kuulunut Kiteen seurakunnan Romolan tilan maihin. Rakennus on seiniltään kaksikerroksinen ja toimii nykyään Kitee-seuran ylläpitämänä kotiseutumuseona.
Kommentit
Lähetä kommentti