36. Kuntala
Nykyisen Oravisalontien ja Kirkkotien risteyksessä sijaitsevan tilan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen. Alun perin tällä paikalla sijaitsi kirkkoherran pappila, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1840. Palon jälkeen rakennuksesta jäi jäljelle vain vanha sali, jonka jatkoksi rakennettiin keittiöosa vuonna 1854.
Kun kirkkoherra muutti uuteen pappilaan vuosisadan lopulla, orastava Rääkkylän kunta tarvitsi kipeästi kokoontumis- ja virastotiloja. Jo ennen kunnallishallinnon virallista perustamista, vuonna 1850, kirkonkokouksessa oli tosin ehdotettu, että Rääkkylän asioita varten hankittaisiin kirkon läheisyydestä erillinen pitäjäntaloksi nimetty rakennus – tarkemmin ottaen puusepän talo. Hanke ei kuitenkaan tuolloin menestynyt.
Kunnallisjärjestelmän kehittyessä tarpeet monimuotoistuivat, ja kunta joutui turvautumaan vuokratiloihin. Esimerkiksi P. Kinnusen perillisen tilalla sijainneet virastotilat alkoivat käydä kestämättömiksi kunnan toiminnan laajentuessa. Niinpä kuntakokous päätti vuonna 1909 hankkia vanhan pappilan pysyväksi kunnan toimintojen keskukseksi 1000 markan kauppahinnalla.
Tähän myöhemmin Kuntalana tunnettuun taloon sijoittui kunnan keskeinen virasto- ja kokoontumistoiminta. Vuonna 1926 Kuntalan kattoja ja siltoja (ilmeisesti talon rakenteita tai kuisteja) korjattiin, ja talo palveli virastokäytössä edelleen. Kymmenen vuotta myöhemmin kunnan toiminnot olivat laajentuneet entisestään, ja suunnitelmat sekä 200 000 markan suuruiset varaukset uuden kunnantalon rakentamiseksi olivat jo vireillä. Kyseistä summaa tarvittiin kuitenkin muihin kohteisiin, ja se siirrettiin siirtomäärärahana kunnan toisiin tarpeisiin. Kunta jäi näin odottamaan uutta kunnantaloa.
Tänä päivänä Kuntalan historiallinen talo on yksityisomistuksessa. Kauniisti hoidettuine pihapiireineen se on hieno maamerkki Rääkkylän kunnan varhaisista vaiheista risteysalueella.
Kun kirkkoherra muutti uuteen pappilaan vuosisadan lopulla, orastava Rääkkylän kunta tarvitsi kipeästi kokoontumis- ja virastotiloja. Jo ennen kunnallishallinnon virallista perustamista, vuonna 1850, kirkonkokouksessa oli tosin ehdotettu, että Rääkkylän asioita varten hankittaisiin kirkon läheisyydestä erillinen pitäjäntaloksi nimetty rakennus – tarkemmin ottaen puusepän talo. Hanke ei kuitenkaan tuolloin menestynyt.
Kunnallisjärjestelmän kehittyessä tarpeet monimuotoistuivat, ja kunta joutui turvautumaan vuokratiloihin. Esimerkiksi P. Kinnusen perillisen tilalla sijainneet virastotilat alkoivat käydä kestämättömiksi kunnan toiminnan laajentuessa. Niinpä kuntakokous päätti vuonna 1909 hankkia vanhan pappilan pysyväksi kunnan toimintojen keskukseksi 1000 markan kauppahinnalla.
Tähän myöhemmin Kuntalana tunnettuun taloon sijoittui kunnan keskeinen virasto- ja kokoontumistoiminta. Vuonna 1926 Kuntalan kattoja ja siltoja (ilmeisesti talon rakenteita tai kuisteja) korjattiin, ja talo palveli virastokäytössä edelleen. Kymmenen vuotta myöhemmin kunnan toiminnot olivat laajentuneet entisestään, ja suunnitelmat sekä 200 000 markan suuruiset varaukset uuden kunnantalon rakentamiseksi olivat jo vireillä. Kyseistä summaa tarvittiin kuitenkin muihin kohteisiin, ja se siirrettiin siirtomäärärahana kunnan toisiin tarpeisiin. Kunta jäi näin odottamaan uutta kunnantaloa.
Tänä päivänä Kuntalan historiallinen talo on yksityisomistuksessa. Kauniisti hoidettuine pihapiireineen se on hieno maamerkki Rääkkylän kunnan varhaisista vaiheista risteysalueella.
Kommentit
Lähetä kommentti