36. Kuntala

Nykyisen Oravisalontien ja Kirkkotien risteyksessä olevan tilan historia ulotuu pitkälle. Alun perin tilalla oli kirkkoherran pappila, joka paloi vuonna 1840. Palon jälkeen talosta jäi jäljelle vanha sali, jonka jatkoksi rakennettiin keittiöosa vuonna 1854. Kirkkoherra muutti vuosisadan lopulla uuteen pappilaan ja samaan aikaan orastava kunta tarvitsi kokoontumis- ja virastotilaa. Tosin jo ennen kunnallisjärjestelmää oli kirkonkokouksessa ehdotettu vuonna 1850, että Rääkkylän asioita varten hankittaisiin kirkon läheltä erityinen pitäjäntaloksi nimetty rakennus kirkon läheltä oleva puusepän talo. Hanke ei kuitenkaan menestynyt.

 

Kunnallisjärjestelmän kehittyessä tarpeet kehittyivät monimuotoisemmiksi ja vuokratut tilat mm. P. Kinnusen perillisen tila alkoivat virastojen kannalta käydä kestämättömäksi. Näin kuntakokous päätti vuonna 1909 hankkia vanhan pappilan pysyväksi kunnan toimintojen keskukseksi 1000 markalla. Tähän, myöhemmin Kuntalana tunnettuun taloon sijottui kunnan keskeinen virato- ja kokoontumistoiminta. Vuonna 1926 Kuntalan kattoja ja siltoja korjattiin ja talo palveli vielä virastokäytössä eteenpäin. Kymmentä vuotta myöhemmin oli kunnan toiminnot laajenneet ja suunnitelmat sekä 200 000 markan varaukset uuden kunnantalon rakennukseksi olivat jo virinneet, mutta ko. summaa kaivattiin muualle ja niin se siirtomäärärahana siirrettiin kunnan toisiin tarpeisiin. Kunta jäi näin odottamaan uutta kunnantaloa.Tänään Kuntalan historiallinen talo on yksityisomistuksessa ja kauniisti hoidettuine pihapiireineen hienona maamerkkinä Rääkkylän kunnan varhaisista vaiheista risteysaleueella.