48. Tohtorila – Tikan tila

Kiteen keskustan sydämessä lepää kaunis ja ehjä pihapiiri, joka jää ympäröivien kuusien katveeseen. Tila on vanhoja Kiteen tiloja ja tunnetaan jo Ruotsin aikana nimellä Vegagårdina. Tultaessa 1700-luvulle nimeksi on vakiintunut Rouvila liittyen mitä ilmeisemmin samaan kokonaisuuteen Ylä-Rouvilan ja Ranta-Rouvilan tilojen kanssa. Nimi juontuu Rouvisten suvusta, jotka omisti sekä asui tiloja. Aivan tarkkaa selkoa vuosilukujen suhteen historia ei avaa tilan seuraavasta vaiheesta.

 

Ilomantsissa vuonna 1834 syntynyt Mikko Mikonpoika Tikka (1834-1915) kyvykkäänä ja toimeliaana miehenä pestautui Arppe-suvun liikkeisiin, ensin Möhkön tehtaaseen viiden vuoden ajaksi, sitten Värtsilään saman ajan mittaan ja kauppaneuvos A.J.Mustosen liikkeeseen Käenkoskelle vuoden ajaksi. Matkan varrella vaurastuessaan Mikko Tikka sai myös maakauppaoikeuden ja asettui asumaan pysyvästi Kiteelle 1869. Useiden tilojen ohella hänen omistukseensa tuli jo varhain myös Rouvila. Maakauppansa perusteella Mikko Tikka oli jo vuonna 1904 pisimpään kauppatoimintaa harjoittanut henkilö Kiteellä. Kauppatoiminta keskittyikin Rouvilaan, jonka kartanomaisen päärakennuksen vanhin osa on 1800-luvun alusta. Rakennusta on myöhemmin laajennettu jatkamalla 1864. Lopullisen ulkoisen muodon rakennus sai 1900-luvun alussa, kun Gustav Velanderin suunnittelema jugendhenkinen kuisti lisättiin rakennukseen. Velanderin kädenjälki näkyy edelleen erityisesti Hangon huvila-alueiden ulkoasussa.

 

Lähinnä Arppentietä oleva punamultainen rakennus toimi 1860-luvulta lähtien kauppatoiminnan rakennuksena. Vuonna 1883 kuntakokouksessa esiintuotu ajatus Säästöpankista toimi myös virallisesti perustettuna 1884 ensimmäiset vuodet Tikan kauppaliikkeen yhteydessä ollen auki kerran viikossa. Vuonna 1872 rakennuksessa toimi poikien kansakoulu ja 1920-luvulla Kiteen naistyökoulu ainakin seitsemän vuoden ajan. Lisäksi pihapiirissä muiden rakennusten ohella on väentupa, jossa on vellikello ilmaisemassa vanhan ajan kutsusta tauolle ja aterialle.

Mikko Tikan jälkeen tilaa jatkoi hänen poikansa Johannes Tikka (1874-1933). Hänet opittiin tuntemaan Hannes-nimellä toimiessaan alueella kunnanlääkärinä vuodesta 1904 lähtien. Myös tilan nimeksi vakiintui kansan suussa Tohtorila, sillä Hannes Tikka piti vastaanottoa siellä. Isänsä tapaan Hannes oli aktiivinen niin kunnalliselämässä kuin säästöpankkitoiminnassakin sekä nuorisoseuratoiminnassa. Lääkäritoimessa hän joutui kohtaamaan monenlaista hätää. Vuonna 1907 hyväksyessään Rääkkylän kunnan sopimuksen vierailustaan kerran kuukaudessa siellä, hän Pekka Vaaranrinnan kaupalla oli keskiviikkona iltapäivällä ottanut vastaan 40 potilasta ja seuraavana torstaipäivän potilasmäärä oli noussut sataan saakka aiheuttaen sen, että Hannes Tikan vastaanotto oli kestänyt aamukahdeksasta iltakymmeneen.

 

Sairauksien ohella Hannes Tikka vuosikymmenien työn aikana oli lukuisten onnettomuuksien auttaja sekä työhön mahtuu mukaan myös vaarallisen epidemian, isorokon, kohtaaminen ja ehkäisy vuonna 1912 Puhoksessa. Hannes Tikan jälkeen Tohtorilaa jatkoi edelleen kunnanlääkärinä niin ikään toiminut poika Erkki Tikka sisarensa Kirsti Vuolle-Apialan kanssa. Tila on edelleen suvun omistuksessa ja yksityiskäytössä.

 

Tähän päivään säilyneine rakennuksineen Tohtorila, Tikan tila on ainutlaatuinen rakennuskokonaisuus Kiteen keskustassa, joka on rakennushistoriaa kunnioittavasti korjattu ja pidetty yllä. Lisäksi tilaan liittyvä toiminta niin maatalouden, kaupan, pankkitoiminnan kuin lääkäritoiminnan kanssa muodostaa arvokkaan solmukohdan ja ikkunan Kiteen menneeseen aikaan ja historiaan.