1500-luvun lopulla messuissa oleva yhteislaulu korostui sekä rukouselämän ja opetuksellisten virsien myötä. Ruotsissa kehittyi aluksi maallikkovetoinen tehtävä seurakuntiin avustaa monesti musiikillisesti vähempilahjaisten pappien messu- ja jumalanpalvelusmusiikkia. Pitkälti papiston apuna toimineille lukkareille muotoutuikin 1600-luvulla ensiksikin vaatimus lukutaidosta ja seurakuntalaisten lukemisen opetuksesta, mutta myös muista tehtävistä, kuten kirkon siistinä pitämisestä, hautausmaan luiden keräämisestä ja kellonsoitosta koostuva moninainen virkatehtävä. 1800-luvulle tultaessa ja etenkin kirkkolain 1867 muutoksien myötä lukkarin virka rajautui musiikilliseen työhön seurakunnissa. Ennen sitä lukkarit olivat huolehtineet kuluneen vuosisadan aikana papiston kanssa Rääkkylässäkin mm. alueen ihmisten rokotuksista kansan terveydenedistämisen ottaessa vasta ensiaskeliaan.
Rääkkylään saapui Kiteeltä lukkariksi Margareta Neiglickin kanssa avioitunut Klemens Fabritius (1758—1805) 1800-luvun alussa. Tuohon aikaan oli jo lukkarin virka, kehittynyt niin, että viranhoitoa varten oli osoitettu virkatila ja virkatalo. Fabritiukselle tilaksi tuli Lukkarila, lähellä nykyistä Kankaan hautausmaata. Virkatalo on rakennettu 1800-luvun alkupuoliskolla ja on tyyliltään klassismia ja empireä mukaeleva. Kaunis sisäänkäynnin yläpuolinen puolipyöreä ikkuna on tyylisuunnalle tyypillinen. Klemens Fabritiuksen vanhin poika Per Adolf jatkoi isänsä ammattia Rääkkylässä vuoteen 1854. Per Adolfin vanhin poika oli Johan Gabriel puolestaan kielitieteilijä ja historialähteiden mukaan puhui niin sujuvaa hepreaa, että häntä luultiin erään ulkomaanmatkan yhteydessä rabbiksi.Vuonna 1889 Lukkarilan tilan hankki omistukseensa kyvykäs kauppias ja maanviljelijä Pekka Kankaanrinta (vuoteen 1906 saakka Neiglick). Seitsemäntoista vuotta myöhemmin kirjoitti Karjalatar- lehti:” Niin se tilan arwo kohoaa. Kauppias Pekka Kankaanrinta Rääkkylästä on myynyt omistamaltaan tilalta Rääkkylän kirkonkylässä Halla Osakeyhtiölle tukkimetsää 19,500 m:kan edestä. Kaupp. Kankaanrinta osti saman tilan 17 wuotta takaperin ja maksoi siitä silloin kaikkineen 4,500 mk.” Sekä Rääkkylän Kauppa Oy:n sekä maanviljelyksen ohella Pekka Kankaanrinta vaikutti laajasti paikallisessa ja maakunnallisessa elinkeinoelämässä ja yhteisten asioiden hoidossa. Pekka Kankaanrinta valittiin myös Kiteen tuomiokunnan edustajaksi valtiopäiville vuosina 1897 ja 1899. Nykyisin kaunis tila päärakennuksineen ja talousrakennuksineen sekä kiviaitoineen on edelleen suvun omistuksessa.
Kommentit
Lähetä kommentti