108. Kiteen asevelihaudat

Aseveliaate ja -liike syntyivät talvisodan yhteisesti jaettujen kokemusten perusteella. Tavoitteena oli luoda yksimielinen kansa, joka oli valmis uhrautumaan ja joka oli vapaa yhteiskunnallisista vastakohtaisuuksista. Huoltotyö lähensikin huomattavasti eri yhteiskuntapiireistä lähteneitä nuoria miehiä. Aseveliliitossa painotettiin myös, että jokainen suomalainen oli säätyyn, arvoon, varallisuuteen, oppineisuuteen ja kieleen katsomatta kansansa kallisarvoinen jäsen. Kaiken kaikkiaan aseveljien ajatukset olivat lähellä pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteita etenkin siinä, että huoltotyön tuli lujittaa yhteisvastuuta, syventää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja edistää sosiaalista turvallisuutta. Tässä mielessä aseveliaate oli merkittävällä tavalla luomassa yhtenäistä pohjaa vapaussodassa ja kansalaissodassa jakautuneelle kansalle sekä aatteellisesti kehittämässä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Valtakunnallinen Suomen Aseveljien Liitto (SAL) perustettiin 4.8.1940 marsalkka Mannerheimin Yhteisvoimin rakentamaan -vetoomuksen vauhdittamana. Jo sitä ennen talvisodan taistelujen tauottua alkoivat palveluksesta vapautuneet miehet perustaa aseveljeyteen pohjaavia yhdistyksiä. Jäsenyyden ehtona oli ainoastaan palvelu samassa sodanaikaisessa joukko-osastossa tai samalla rintamalohkolla. Mitään muita vaatimuksia ei asetettu. Sotilasarvoa tai poliittista mielipidettä tärkeämpi oli rintamalla suoritettu yhteinen ‘pääsykoe’. ’’Aseveljeys, joka on solmittu taisteluissa, vaaroissa, veressä ja kuolema silmien edessä, pysyy kuolemaan asti.” Perustettujen yhdistysten nimissä esiintyi melkoisesti kirjavuutta, mutta toiminnan tarkoitusperät määriteltiin yleensä melko samansuuntaisesti: talvisodassa syntyneen yhteistunnon ylläpito, kunniakkaiden taistelujen perinteiden vaaliminen ja puutteenalaisten jäsenten tukeminen. Asevelimentaliteetti tiivistyi selkeästi fraasiin ”kaveria ei jätetä”. Liiton toiminta jouduttiin lopettamaan valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1945, mutta toiminta ja aate jatkui muissa sotiemme järjestöissä mm. sotainvalideissa.

Aseveljien konkreettinen toiminta ulottui myös asevelikyliin ja -alueisiin jälleenrakentamisessa sekä myös Isokyrössä, Nurmeksessa ja Kiteellä asevelihautausmaiden perustamiseen. Näiden paikkakuntien asevelihaudat ovat poikkeus ja arvokkaita muistomerkkejä alueilla tehdystä asevelityöstä. Kiteellä keskeisenä kantavana henkilönä hautausalueen edistämisessä oli kapteeni evp. Otto Pitkänen. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä 3.6.1962 kunnan ja seurakunnan myötävaikutuksella paljastettiin Joensuun Hautakiviveistämön ja Otto Pitkäsen yhdessä suunnittelema Asevelihautausmaan pääkivi. Kivessä, joka on suorakaiteen muotoinen, on kuvattu sotilaskypärä sekä katkennut miekka ja teksti ASEVELIHAUTA. Hauta-alueelle on haudattu 30 vainajaa, joille jokaiselle on oma pieni muistokivi. Paljastamisjuhlassa lauletun ”Oi kallis Suomenmaa”- laulun jälkeen vt. kirkkoherra Joose Hytönen puheessaan totesi: ”Olkoon tämä hauta-alue tämän tänään paljastettavan muistomerkin kautta puhumassa velvoittavaa kieltä kasvavalle polvelle niiden miesten työstä, joiden työn ansiosta me saamme elää ja rakentaa suomalaista yhteiskuntaelämää.”

Jo runsaan kymmenen vuoden kuluessa alue oli käynyt pieneksi ja niin uudelle lisäalueelle pystytettiin vuonna 1973 myös keskeisesti Otto Pitkäsen suunnittelema korkea muistomerkki. Aseveljeys jatkui myös seurakunnan kirkkohallintokunnassa, kun se joutui pohtimaan kirkkoon

kuulumattoman aseveljen hautapaikkamaksua vuonna 1972. Päätös oli, että hautapaikkamaksua ei ole peritty ennen 1.1.1972 eikä sitä peritä jatkossakaan riippumatta kirkkoon kuulumisesta. Näin päätös osaltaan kertoi siitä solidaarisuudesta, jota asevelisukupolvi toisiaan kohtaan tunsi. Toisen asevelimuistomerkin toimikunta lahjoitti 16. lokakuuta 1973 muistomerkistä jääneet KOP:n Kiteen konttorissa olleet jäännösrahat 866,13 markkaa seurakunnalle hautamuistomerkkien ja hautojen ylläpitoon ja mahdollisesti myös kartutettavaksi jatkossa kolehdein.

Vuoden 1973 muistomerkkiä koristaa kärjessä neliömäinen kuutio, jossa ovat koristeena ansioristit. Pyramidimainen muistomerkki on mukulakivillä koristeltu ja sisältää tekstin: ASEVELIHAUTA, Onnellinen Suomi, jolla pojat moiset, arvon työlleen antaa, aika toinen. Kunta-seurakunta. Aseveljet. Myös aseveliaatteen ylläpitäjä Kiteellä Otto Arvid Pitkänen ja hänen vaimonsa Eeva Maria ovat haudattu uuden alueen laidalle.

Asevelihaudat ovat Palomäen kappelin ja seurakuntakeskuksen välissä Palomäen hautausmaalla sijoittuen Kappelintien puoleiseen osaan.