107. Kiteen Säästöpankki

Säästöpankkiaatteen toi Suomeen 1822 John Julin Englannista tutustumismatkoillaan. Ajatus oli jalo ”köyhien auttaminen”. Englannissa köyhien hoitamisessa ja säästöpankkien toiminnassa oli nähty hyviä kytköksiä ja Turussa Julinin asuessa noin 40 % väestöstä muodostui piioista ja rengeistä. Niinpä Turkuun 1823 perustetun säästöpankin ensimmäinen talletus tammikuun neljäntenä päivänä oli Gestrinin piikatytön Hedvig Nyströmin kuuden ruplan talletus.
Vähitellen säästöpankit alkoivat leviämään Suomessa, aluksi 1840-1860 vuosikymmeninä suurimpiin kaupunkeihin ja myöhemmin ennen itsenäisyyttä koko Suomeen. Tähän jälkimmäiseen aaltoon liittyi myös säästöpankin tulo Kiteelle.

Säästöpankkia pohdittiin Kiteen kuntakokouksessa 3.12.1883. Kunta oli saanut koiraverorahoja 2000 markkaa ja kokouksessa keskusteltiin rahojen käyttämisestä. Vastakkain asettuivat ehdotukset joko rahojen käyttämisestä petoeläinten hävittämiseen tai säästöpankin perustamiseen. Yleinen kannatus päätyi jälkimmäiseen ja rahat päätettiin lainata korolla Kiteen seurakunnalle kirkon rakentamiseen siksi ajaksi, kunnes pankkitoiminta saadaan järjestettyä. Pankin johtokunta järjestyi seuraavana vuonna, mutta Senaatin kansliatoimikunta ja lääninhallinto vahvistivat pankin säännöt virallisesti vasta vuonna 1898. Sitä ennen pankkitoiminta oli kunnan perustamien sääntöjen pohjalla osana kunnan toimintaa ja tunnettiin Kunnallispankin nimellä.

Pankin konttoria pidettiin aluksi maakauppias Mikko Tikan pihapiirin talossa ja myöhemmin opettaja Edward Olinin talossa Kiteentiellä. Olinin toiminta Kiteen Säästöpankissa oli mittavaa – yli 40 vuoden ajan hän toimi pankin kamreerina. Myös opettajana Kiteellä hän oli 45 vuoden ajan.

Toiminnan kehittyessä heräsi oman pankkitalon tarve. Sopiva tonttipaikka löytyi Romolan maista Kiteentien varrelta. Uuden toimitalon vihkiäisiä pidettiin tiistaina syyskuun 25. päivänä vuonna 1928. Sanomalehti Karjalainen uutisoi tapahtumasta: ”Juhlaan oli saapunut Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin johtaja fil. maist. K. J. Kalliala Helsingistä, Ruskealan ja Kesälahden säästöpankkien hallitukset, pankin isännistö ja joukko muita kutsuvieraita. Soittokunnan soitettua lausui piirilääkäri Hannes Tikka vieraat tervetulleiksi. Pankin historiikin esitti hallituksen esimies, pastori Kaarlo Heikkilä. Keskuspankin tervehdyksen esitti maisteri Kalliala ja hänen kehoituksestaan kohotettiin 3-kertainen eläköön pankin menestykseksi. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja opettaja Antti Holopainen lausui kunnan onnittelut ja isännistön varapuheenjohtajana kiitollisen tunnustuksen saavutuksista. Agr. Akseli Brander lausui osuustoiminnallisten yhtymien onnittelut. Juhlan emännät tarjosivat vieraille kahvia, hedelmiä ja teetä voileipien kera. Torvisoittokunta soitteli eri ottein ja mieskuoro opettaja Emil Elorannan johdolla lauloi kaksi eri kertaa. Ilta kului rattoisasti seurustellessa ja taloon tutustuessa.” Kaksikerroksisen puurakennuksen vihkiäisjuhla päättyi Karjalaisten lauluun.

Toiminta jatkui ja laajeni nykyisen Kiteentie 11 toimitiloissa. Rakennusta ja pankkia kohtasi kuitenkin tragedia 28.-29.2.1936 välisenä yönä. Talon yläkerrassa asuneen nimismies Eero Mäntylän asunnosta alkuunsa lähtenyt palo tuhosi koko rakennuksen ja koko Mäntylän omaisuuden. Sen sijaan pankin paloturvallisessa holvissa olevat paperit saatiin pelastettua. Palo oli saanut alkunsa ilmeisesti viallisista sähköjohdoista, sillä halkoja talousrakennukseen vieneet

apulaiset olivat todenneet palatessaan yläkerran keittiön olevan savua täynnä. Hellassa ei ollut pidetty tulta ja näin syttymissyy olivat mitä ilmeisemmin sähkölaitteet. Perheen nukkumassa ollut 3-vuotias Jorma-poika saatiin pelastettua jo savuisesta makuuhuoneesta, joten henkilövahinkoja pankkirakennuksen palo ei onneksi aiheuttanut.

Vielä saman vuoden 1936 marraskuun lopulla juhlittiin uuden toimitalon valmistumista palaneen paikalle. Pankki pääsi aloittamaan toimintansa 23. marraskuuta uudessa tiilitalossa. Kirkonkylän näyttävin rakennus oli arkkitehti Hanna-Liisa Kalliolan suunnittelema ja urakoitsijana toimi rakennusmestari Otto Pirnes urakkasumman ollessa 425 000 markkaa. Kaksikerroksisessa kivitalossa oli kellarikerros, josta löytyivät talouskellarit, keskuslämmityksen kattilahuone ja halkovaja. Ensimmäisessä katukerroksessa oli pankin toimisto, hallituksen kokoushuone ja vuokrattavaksi tarkoitettu pieni liikehuoneisto. Toisessa, ylimmässä kerroksessa puolestaan löytyi asuinhuoneisto varustettuna nykyajan mukavuuksilla ja keskuslämmityksellä. Kyseinen talo sijaitsi Kiteentie 11 nykyisen parkkipaikan kohdalla palvellen 1960-luvun puoleen väliin saakka pankin toimintaa ja myöhemmin muuta liiketoimintaa. Talo purettiin vuonna 1982 aikomuksena jatkaa 1966 rakennettua uutta Säästöpankin toimitaloa. Rakennushankkeesta kuitenkin luovuttiin.

Tultaessa 1960-luvulle liiketoiminnan ja asumisenkin vaateet muuttuivat tilojen ja rakennuksien osalta. Niin myös Kiteellä Säästöpankissa alettiin miettiä uutta toimitilaa. Luontevin paikka sille löytyikin viereiseltä tontilta. Toukokuussa vuonna 1966 päätti pankin isännistö rakennettavasta uudesta liikerakennuksesta ja lokakuussa pidettiin jo uuden liikerakennuksen harjakaisia talon pohjakerroksessa. Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen oli suunnitellut uuden rakennuksen ja pääurakoitsijana oli Taskinen&Murtonen Kiteeltä. Tilavuudeltaan 5700 m3 rakennuksen rakennusaikataulu oli asetettu seuraavaan kesäkuuhun. Rakentaminen sujui kuitenkin ripeämmin ja huhtikuun 6 päivänä Koti-Karjalassa (Kiteen-Tohmajärven lehti) uutisoitiin, että uudessa liikerakennuksessa avautuu seuraavana maanantaina Säästöpankin pankkihuoneisto ja Kiteen Ruoka-Aitta. Valmiissa yläkerroksessa olivat jo toimintansa aloittaneet sairasvakuutustoimisto ja kansaneläkelaitoksen piiritoimisto ja työnvälitys.

1990-luvun alun suuren laman aikana ja pankkifuusioiden yhteydessä talo siirtyi Nordea-pankille. Nordean kassapalvelut päättyivät Kiteellä ja talossa marraskuun alussa vuonna 2014. Rakennuksen ulkoasua on myös myöhemmin ajanmukaistettu ja kuusikymmentäluvun piirteitä on enää vaikea havaita. Tänään katutason tiloissa toimivat mm. R-kioski ja sen yhteydessä oleva Matkahuolto-palvelu, A Nightwish Story Exhibition ja yläkerrassa eri yrityksiä ja yhdistyksiä toimistoineen.