79. Hovintie 4 - Tauno Huhtilaisen rakennus

Kiteenlahdessa syntynyt Tauno Huhtilainen (1921-2002) oli saanut työelämän oppinsa ja varhain nuoruudessa. Jo 9-vuotiaana hän oli oppinut höyrysahan koneenkäyttäjäksi ja myöhemmin tie 13 vuoden iässä vei puusepän verstaaseen.Sota-aika katkaisi Taunon työnteon, ja asepalveluksen kautta nuoren miehen tie johti rintamalle ”Tyrjän rykmenttiin” JR 7:ään. Rykmentti tuli kuuluisaksi sotatiestään peräänantamattomien torjuntataistelujen kautta Siiranmäessä, Äyräpäässä ja Vuosalmella. Jalkaväkirykmenttiä johtanut Adolf Ehrnrooth lausui välirauhan solmimisen jälkeen jäähyväispuheessaan: ”Kohtaammepa kaupungin kaduilla, kylän kujanteilla tai Suomen suurilla saloilla, tulkaa sanomaan minulle: Olen Tyrjän Rykmentin miehiä”. Vaikeissa oloissa kiinteäksi hitsatut siteet kantoivat miehiä siviilissäkin.

Pian sodan jälkeen nuori Tauno Huhtilainen perusti perheen. Samoihin aikoihin hän perusti myös rakennusliikkeen sekä rakensi toimitiloikseen ja asuinrakennukseksi Hovintien kiinteistön. Kiteen Rakennus Oy rakensi vuosien 1946-1950 välisenä aikana 18 kohdetta, joista Kiteellä on säilynyt kirkkoa vastapäätä oleva vuosien 1949-50 aikana rakennettu vanha postitalo. Kiteenlahdessa sijainneelta tiilitehtaalta saatiin tiilet rakennettavaan taloon. Hovintien kiinteistössä valmistettiin rakennuksien puuosia, kuten ovet ja ikkunat. Rakennustoiminta muuttui vuodesta 1950 lähtien kuljetustoiminnaksi ja Hovintien rakennus korjaamoksi ja metalliverstaaksi.

Kun rautateiden sekä etenkin maanteiden perusparannukset ja asvaltoinnit etenivät Suomessa, löysivät kolme miestä eli Yrjö Väkeväinen, Tauno Huhtilainen ja Martti Kupiainen toisensa. Toistensa vahvuuksia täydentäen syntyi kivimurskausta harjoittava yhtiö Väkeväisen tiloihin Keisarinkujalle. Vuonna 1961 hankittiin siirrettävä soramurskaamo teiden päällystämistarpeita varten. Myöhemmin Väkeväinen irtautui yhtiöstä vuonna 1963 siirtyäkseen Joensuuhun, ja toiminimi Karjalan Murske Huhtilainen & Kupiainen jatkoi toimintaa. Liiketoiminta laajeni ja Keisarinkujalle rakennettiin 1968 uusi halli. Samaan aikaan Hovintien tilat olivat jääneet uudelle toiminnalle pieniksi ja rakennus jäi asuntokäyttöön. Karjalan Murske jatkoi kasvuaan ja siitä tuli Suomen suurimpia alan yhtiöitä.

Martti Kupiainen keskittyi vähitellen yhä selvemmin perheensä vähittäiskauppaan ja liiketilojen hallinnointiin. Niinpä Karjalan Murske siirtyi 1983 Tauno Huhtilaiselle ja hänen pojilleen kokonaisuudessaan.

Tauno Huhtilainen oli aktiivinen vaikuttaja liiketoiminnan ohella monessa muussakin asiassa Kiteellä: kaupunginvaltuutettuna, Lions-klubissa, Rintamamiesveteraaneissa sekä valtakunnallisesti mm. Suomen Maanrakentajien Liitossa. Leijonien Melvin Jones- kunniakilpi, kultainen rintamamiesveteraanien ansiomerkki, sekä rakennusneuvoksen arvonimi kertovat miehen aktiivisuudesta.

Kiteeläisen pesäpallon nousun mahdollistajana ja taloudellisen perustan luojana pidetään kolmikkoa Tauno Huhtilainen, Martti Kupiainen ja Arvo Taskinen. Oman merkittävän panoksen nousuun toi myös Raimo Toropainen, joka kehitti ja loi Kiteelle pesäpallonjuniori- ja valmennustoiminnan. Tauno Huhtilaisen harteille laskettiin vuonna 1999 pesäpallon jaksotauolla Kiteen Pajarin viitta kunnianosoituksena hänen pesäpalloon liittyvistä ja monista muista ansioistaan.

Tänään entiseen hiekkamonttuun rakennettu Hovintien rakennus on tyhjillään ja kertoo osaltaan vahvasta jälleenrakennuksen hengestä sotiemme jälkeen. Se kertoo myös jämäkästä ja huolehtivasta johtajasta, jolle työntekijät antoivat hyväntahtoisesti nimen ”Mörkö-Tauno”. Kunnioitusta herättävä tapa kohdella toisia, vanha sotatausta sekä raamikas ulkomuoto lienevät syitä sille, että Taunoa uskottiin ja kuunneltiin.