133. Sortolampi
Suomesta löytyy kolme Sortolampi-nimistä vesistöä, jotka kaikki sijaitsevat Pohjois-Karjalassa, tarkemmin ottaen Ilomantsissa, Joensuussa ja Kesälahdella. Nimityksen alkuperä on epäselvä, mutta nimi ei tunnu liittyvän ihmisten väliseen sortamiseen. Ilmeisesti nimelle on luonnontieteellinen selitys: kaikki Sortolammet ovat jääkauden aikaisia suppia, joilla on varsin jyrkkäreunaiset rannat. Tällaiset supat ovat olleet alttiita suuremmille ja pienemmille rantapenkereiden sortumille ja saaneet nimensä sen perusteella.
Kesälahdella sijaitseva Sortolampi syntyi jääkauden vetäytyessä alueelta luoteeseen noin 10 000 vuotta sitten. Se on tunnetuista Sortolammista keskikokoisin, laajuudeltaan 3,1 hehtaaria. Sortolammen pohjoispuolella kulkee luoteis-kaakkosuunnassa merkittävä muinaisranta, jonka jäänteitä on havaittavissa topografiassa aina Kesälahden Puruveden puoleisesta Paksuniemestä Pyhäjärven Savilahteen ja Ähkäänniemen kärkeen saakka.
Välirauhan aikana Sortolammen ja kirkon välille sijoittui kevytosasto 7:stä muodostunut pieni varuskunta-alue. Sen päällikkönä toimi ratsumestari (myöhemmin everstiluutnantti) Werner Jag Wallden, jonka huvila sijaitsi Sortolammen kaakkoispäädyssä. Wallden oli kihlautunut vuonna 1939 ja mennyt avioon Liisa Waldenin kanssa, jonka isä oli jalkaväenkenraali Rudolf Walden ja veli Yhtyneiden Paperitehtaiden ja metsäteollisuuden voimahahmo vuorineuvos Juuso Walden.
Varuskunta oli varmasti merkittävä tekijä sille, että Kesälahtea pommitettiin heinäkuun alussa vuonna 1941. Se aiheutti pitäjälle tuhoa. Kirkon tuhouduttua pommituksessa varuskunnan neljästä parakista rakennettiin tilapäinen uusi kirkko vuonna 1943, ja se palveli Kesälahden pääkirkkona seitsemän vuoden ajan. Uuden kirkon valmistumisen myötä parakkikirkko siirrettiin Väärämäkeen, jossa se toimii tänäänkin.
Walden rakennutti majoittuville noin 800 sotilaalle Sortolammen jyrkänteelle rautakiskoisen vesiliukumäen. Jyrkkä rinne ja noin 10 metrin torni tekivät vesiliukumäestä "huvipuistolaitteen" saunoville ja Sortolammessa uiville hurjapäisimmille sotilaille. Kelkka kuulemma ensimmäisen vesikosketuksen jälkeen lammenpinnasta kimmahti vielä kymmenien metrien ilmalennon ja alkoi upota vasta lähellä vastarantaa. Mäen aiheuttamat läiskähdykset kuuluivat kirkonkylälle saakka.
Tänään Sortolampi on suosittu uimapaikka ja osa Kesälahden liikuntapuistoaluetta. Vesi on tunnetusti kesällä lämpimintä koko alueella johtuen suojaisesta sijainnista. Sortolampea ympäröi neljä eri mittaista luontoreittiä tulentekopaikkoineen ja laavuineen, sekä 18-väyläinen frisbeegolfrata. Läheinen urheilukenttä, jääkiekkokaukalo ja hiihtoreitit tarjoavat liikuntamahdollisuuksia niin kesällä kuin talvellakin.
Kesälahdella sijaitseva Sortolampi syntyi jääkauden vetäytyessä alueelta luoteeseen noin 10 000 vuotta sitten. Se on tunnetuista Sortolammista keskikokoisin, laajuudeltaan 3,1 hehtaaria. Sortolammen pohjoispuolella kulkee luoteis-kaakkosuunnassa merkittävä muinaisranta, jonka jäänteitä on havaittavissa topografiassa aina Kesälahden Puruveden puoleisesta Paksuniemestä Pyhäjärven Savilahteen ja Ähkäänniemen kärkeen saakka.
Välirauhan aikana Sortolammen ja kirkon välille sijoittui kevytosasto 7:stä muodostunut pieni varuskunta-alue. Sen päällikkönä toimi ratsumestari (myöhemmin everstiluutnantti) Werner Jag Wallden, jonka huvila sijaitsi Sortolammen kaakkoispäädyssä. Wallden oli kihlautunut vuonna 1939 ja mennyt avioon Liisa Waldenin kanssa, jonka isä oli jalkaväenkenraali Rudolf Walden ja veli Yhtyneiden Paperitehtaiden ja metsäteollisuuden voimahahmo vuorineuvos Juuso Walden.
Varuskunta oli varmasti merkittävä tekijä sille, että Kesälahtea pommitettiin heinäkuun alussa vuonna 1941. Se aiheutti pitäjälle tuhoa. Kirkon tuhouduttua pommituksessa varuskunnan neljästä parakista rakennettiin tilapäinen uusi kirkko vuonna 1943, ja se palveli Kesälahden pääkirkkona seitsemän vuoden ajan. Uuden kirkon valmistumisen myötä parakkikirkko siirrettiin Väärämäkeen, jossa se toimii tänäänkin.
Walden rakennutti majoittuville noin 800 sotilaalle Sortolammen jyrkänteelle rautakiskoisen vesiliukumäen. Jyrkkä rinne ja noin 10 metrin torni tekivät vesiliukumäestä "huvipuistolaitteen" saunoville ja Sortolammessa uiville hurjapäisimmille sotilaille. Kelkka kuulemma ensimmäisen vesikosketuksen jälkeen lammenpinnasta kimmahti vielä kymmenien metrien ilmalennon ja alkoi upota vasta lähellä vastarantaa. Mäen aiheuttamat läiskähdykset kuuluivat kirkonkylälle saakka.
Tänään Sortolampi on suosittu uimapaikka ja osa Kesälahden liikuntapuistoaluetta. Vesi on tunnetusti kesällä lämpimintä koko alueella johtuen suojaisesta sijainnista. Sortolampea ympäröi neljä eri mittaista luontoreittiä tulentekopaikkoineen ja laavuineen, sekä 18-väyläinen frisbeegolfrata. Läheinen urheilukenttä, jääkiekkokaukalo ja hiihtoreitit tarjoavat liikuntamahdollisuuksia niin kesällä kuin talvellakin.
Kommentit
Lähetä kommentti