135: Kotiniemi, Puhos

Kotiniemen tila Puhoksessa on keskeinen osa Kiteen ja Puhoksen paikallishistoriaa. Alue, joka alun perin kuului Suorlahden hovin takamaihin, muuttui myöhemmin Brander–Laineen suvun kesäpaikaksi ja sittemmin ympärivuotiseksi maatilaksi. Kotiniemen kehityksen kannalta ratkaisevia olivat Augusta Ottilia Brander ja hänen puolisonsa Johannes Laine, jotka ostivat tilan vuonna 1893. Heidän aikanaan Kotiniemi nousi Pohjois-Karjalan merkittäväksi maatalouden ja puutarhaviljelyn keskukseksi.





Johannes Laine (1866–1933) oli koulutukseltaan filosofian maisteri, rehtori ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja. Hän teki opintomatkoja Tanskaan ja Ruotsiin perehtyäkseen kansanopistoihin ja toimi Uudenkirkon kansanopiston johtajana vuosina 1894–1898. Laineen mukana myös hänen puolisonsa Augusta Brander omaksui kansanopistoaatteen, joka heijastui myöhemmin koko Puhoksen ja Kiteen alueen sivistystyöhön. Laineet toimivat aktiivisesti Koivikon Brandereiden kanssa, ja Kotiniemellä käytiin keskusteluja, jotka ennakoivat myöhemmin vuonna 1907 perustetun Kiteen kansanopiston syntyä.



Johannes ja Augusta Laine kehittivät Kotiniemen tilaa määrätietoisesti. Tila kasvoi yli 140 hehtaarin suuruiseksi, ja peltoalaa raivattiin systemaattisesti lisää. Puutarhasta tuli yksi Pohjois-Karjalan ensimmäisistä ja edustavimmista yksityispuutarhoista, jossa oli omenapuita, marjapensaita, taimistoja ja kasvihuoneita. Kotiniemi sai palkintoja puutarhatuotteistaan, ja sen sokeriherne voitti ensimmäisen palkinnon XII yleisessä maatalousnäyttelyssä. Myös suoviljelykokeilut ja naapuruston metsätalousyhteistyö herättivät huomiota.







Kotiniemen merkittävimpiä rakennushankkeita oli vuonna 1931 valmistunut uusi päärakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela. Rakennus edusti klassistista tyyliä, ja siinä oli doorilaispylväiden kannattamat kuistit, taidolla muurattu kivijalka ja barokkivaikutteiset ikkunat. Rakennus oli aikansa edelläkävijä: siinä oli keskuslämmitys, vesijohto, wc ja sauna samassa rakennuksessa – harvinaista 1930-luvun maaseudulla.





Laineiden ajan jälkeen Kotiniemi siirtyi Kiteen kunnalle 1970-luvulla. Se toimi nuorisotilana, leirikeskuksena ja myöhemmin Kiteen sataman toimistona, kun alueelle rakennettiin syväsatama vuonna 1985. Osa rakennuksista purettiin, ja päärakennus jäi vähitellen vaille käyttöä, minkä seurauksena se ja puutarha ovat päässeet rapistumaan.



Kotiniemi on yhä merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Sen tarina kertoo Laineen ja Branderin suvun vahvasta roolista sivistyksen, maatalouden ja puutarhaviljelyn kehittäjinä. Kotiniemi muistuttaa ajasta, jolloin yksittäiset visionäärit pystyivät muokkaamaan kokonaisen pitäjän kulttuuria ja elinkeinoelämää, ja sen päärakennus edustaa 1930-luvun suomalaisen maaseuturakentamisen hienoimpia saavutuksia.
Kuvat: Erno Olkkonen